Näytä video
44

Henriksson Anna-Maja

"Haluan olla sinun ja Pohjanmaan vahva ääni eduskunnassa! Eettinen ohjenuora politiikassa: Kohtele muita niin kun itse haluat tulla kohdelluksi. "

Minulla on kaksi ihanaa tytärtä, Malin ja Mikaela. Olen naimisissa Janne Henrikssonin kanssa joka on kotoisin Nurmijärveltä. Kotona puhutaan sekä ruotsia että suomea. Minä puhun ruotsia Jannelle ja hän vastaa minulle suomeksi. Tyttöjen kanssa puhun tietysti aina ruotsia. Koulutukseltani olen juristi. Ehdin työskennellä 20 vuotta pankkijuristina Pietarsaarenseudun osuuspankissa Pietarsaaressa ennen kun minut valittiin eduskuntaan ensi yrittämällä 2007. Olen syntynyt ja kasvanut Pietarsaaressa. Isäni kuoli kun olin 6 kuukautta vanha ja äitini kun olin 21 vuotias oikeustieteiden opiskelija. Opin kantamaan vastuuta jo nuoressa iässä.

Minusta tuli Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja vuonna 2016. Toimin oikeusministerinä vuosina 2011-2015.

Olen asiantunteva ja kokenut, mutta ennen kaikkea kuuntelija. Olen politiikassa joukkuepelaaja ja rakennan verkostoja yli puoluerajojen . Tärkeintä on saada tuloksia aikaan, ei niinkään kuka saa kunnian niistä. Rakastan yhteiskunnan rakentamista ja uskon voivani antaa vielä paljon Pohjanmaalle ja koko Suomelle. Maa jossa välitetään toisista. Hyvät arvot tarvitsevat puolustajansa.

Nimi: Henriksson Anna-Maja
Syntymävuosi: 1964
Vaalipiiri: Vaasan vaalipiiri
Kotipaikka: Pietarsaari
Titteli: Kansanedustaja, varatuomari
Sähköposti: anna-maja.henriksson@eduskunta.fi
www: https://www.anna-maja.fi/fin

Vaaliteemat

Kieli

Mitään ei voi ottaa itsestäänselvyytenä maassamme. Ruotsin kieli ja kaksikielisyys tarvitsevat jatkuvaa tukea. Kielivähemmistönä meidän täytyy uskaltaa pitää puoliamme. Kyse on samoista oikeuksista hoitoon ja hoivaan, kyse on oikeus tulla ymmärretyksi äidinkielellään poliisissa, tuomioistuimessa ja verotoimistossa. Kyse on siitä, että on laadukasta päivähoitoa ruotsiksi ja suomeksi, kouluja ja koulutusmahdollisuuksia ruotsiksi ja suomeksi jne.

Sipilän hallitus on viime vuosien aikana heikentänyt ruotsin kielen asemaa Suomessa. Vaasan keskussairaalalta kiellettiin laaja päivystys, vaikka kaikki fakta ja perustuslakivaliokunnan lausunto puolsi sitä. Pienemmät sairaalat ovat joutuneet tulilinjalle ja muun muassa Pietarsaaressa päiväkirurgiset toimenpiteet kiellettiin. On yhdistetty käräjäoikeuksia niin, että esim Porvoo ja Raasepori nyt ovat osaa isompia suomenkielisiä käräjäoikeuksia. Haluan olla mukana muuttamassa tätä suuntaa.

VKS:n tulisi saada täyspäivystys ja meitä suomenruotsalaisia ei saisi olla huomioimatta. Samalla haluan huolehtia siitä, että suomenkielinen vähemmistö meidän kaksikielisissä kunnissa kohdellaan hyvin. Tarvitaan uudistettu kansalliskielistrategia 2.0 joka käsittelisi sekä suomen että ruotsin kieltä. Seuraavassa hallituksessa tarvitaan sen lisäksi tietoisuutta ruotsinkielisestä arjesta; asia mikä on nyt loistanut poissaolollaan.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Koulu ja koulutus

Suomen menestys pohjautuu osaavaan väestöön, koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Sanon aina että koulu on meidän valttikorttimme. Koulutus on myös erittäin tärkeä kun puhutaan turvallisuuden luomisesta. Kyse on siitä, että lapsemme tulisi saada käydä koulu turvallisessa kouluympäristössä, pätevien opettajien ja henkilöstön kanssa, terveissä rakennuksissa. Kyse on siitä, että koulu tulisi taata tasavertaiset mahdollisuudet kaikille lapsille taustasta huolimatta. Toisella asteella, ammattikoulussa ja lukiossa, oppimateriaalin tulisi olla maksutonta.

Koulutusleikkauksille on laitettava piste. Meidän lapset ja nuoret ansaitsevat parempaa. Varhaiskasvatus on myös äärimmäisen tärkeää. Kaikilla kolme vuotta täyttäneillä lapsilla tulisi olla oikeus neljään tuntiin maksuttomaan varhaiskasvatukseen päivässä. Erityisopettajat, kuraattorit ja psykologit tulisi olla läsnä jo varhaiskasvatuksessa. Ja opettajat tarvitsevat työrauhaa!

Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Hyvinvoiva kansa

Mitä paremmin väestö voi sitä parempi elämänlaatu, sitä korkeampi työllisyysaste, sitä vahvempi talous Suomessa ja sitä parempi hyvinvointi. Työnteko tulisi aina kannattaa ja siitä pitäisi aina jäädä enemmän käteen kuin mitä jää silloin kun ei työskentele. Kansanterveydellä on suuri merkitys työllisyyteen. Mitä paremmin ihmiset voivat työssään sitä vähemmän sairauspoissaoloja.

Meidän tulisi nyt panostaa siihen, että saadaan nostettua työllisyysastetta vähintään 75 prosenttiin. Pohjanmaalla tavoite pitäisi olla 80%. Meidän täytyy panostaa työhyvinvointiin ja kansalliseen mielenterveysohjelmaan. On tärkeää, että löytyy työvoimaa Pohjanmaalla jossa yrittäjyysaste on korkea. Pitäisi myös tarkastella pienyrittäjien työhyvinvointia ja jaksamista työssä sekä heidän sosiaaliturvaa. Sote-uudistuksessa pitäisi korjata se mikä ei toimi ja antaa sen mikä toimii kehittyä. Tarvitaan lisää lääkäreitä terveysasemiin.

Ikäihmisten pitäisi saada tuntea turvaa arjessa ja vanhustenhoito pitäisi toimia kun sitä tarvitsee. Lähtökohta kela-taxi järjestelmässä pitäisi olla asiakkaan tarpeet. On aivan itsestään selvää että ilmastokysymys vaikuttaa myös hyvinvointiin. Meidän pitää pystyä vakuuttamaan lapset ja nuoret siitä, että otamme vastuuta ja ratkomme ilmastokysymyksen yhdessä kansainvälisesti, ja että Suomi on aktiivinen EU-tasolla jotta saadaan aikaiseksi yhteisiä kestäviä ratkaisuja. Ihmisiä ei saa syyllistää siitä mitä he syövät tai siitä, että he ajavat autoa. Yhteiskunnan pitäisi kannustaa ilmastoystävällisin valintoihin.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Yhdessä enemmän

RKP:n eduskuntavaaliohjelma 2019

Tutustu