Näytä video
53

Sjöskog Niclas

"Rajoita vähemmän - mahdollista enemmän"

Olen maidontuottaja ja maanviljelijä Pohjanmaalta. Yli 20 vuoden ajan olen toiminut lukuisissa luottamustehtävissä monissa eri paikoissa kuten valtakunnallisesti Fabassa ja Mtechissä sekä kansainvälisesti Viking Geneticsissä. Olen kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Pedersöressa.Äidinkieleni on ruotsi. Lisäksi puhun hyvin suomea ja englantia sekä saksaa. Toimin aktiivisesti maa-ja metsätaloustuottajien etujärjestöissä olen keskusjärjestö SLC:n edustajiston sekä tuottajaliitto ÖSP:n hallituksen varapuheenjohtaja. Lisäksi olen vaikuttanut konerengas Penyn hallituksessa ja paikallisen Osuuspankin hallintoneuvostossa.

Nimi: Sjöskog Niclas
Syntymävuosi: 1972
Vaalipiiri: Vaasan vaalipiiri
Kotipaikka: Pedersöre
Titteli: Maanviljelijä
Sähköposti: niclas.sjoskog@agrolink.fi
Puhelinnumero: 0405510087
www: https://www.niclassjoskog.fi/

Vaaliteemat

Maa- ja metsätalous

Maa-, metsä- ja turkistalous sekä koneurakointi. Nämä kaikki ovat tärkeitä elinkeinoja maaseudulla. Maatalouden kannattavuuskriisi on kuitenkin tasolla, jota minun elinaikanani ei ole aiemmin koettu. Taustalta löytyy monia syitä, kuten esimerkiksi Suomessa maailman tiukimmin noudatettava ympäristölainsäädäntö sekä maailman tiukimmat määräykset eläinten hyvinvoinnista. Tästä me suomalaiset voimme toki olla ylpeitä. Samalla on mahdotonta hyväksyä, että joudumme kilpailemaan samoilla markkinoilla saamatta lisähintaa tuotteistamme, joiden tuotannossa on noudatettu kaikkia lakeja ja vaatimuksia. Suurin syy on kuitenkin elintarvikeketjun epätasapaino, ja se korjaantuu ainoastaan lainsäädännöllä. Mikä logiikka siinä on, että se, joka tekee eniten, saa vähiten? Tämän muuttamiseen minulla on osaamista ja tahtoa.

Metsä on Suomen suurin luonnonvara. Tämä ei ole syntynyt sattumalta, vaan pitkäjänteisellä työllä ja investoinneilla metsänhoitoon. Suomen metsänomistajat ovat onnistuneet kaksinkertaistamaan metsätuotot viimeisten 50 vuoden aikana. Nyt on kuitenkin liikkeellä voimia, jotka haluavat rajoittaa metsähakkuita. Nämä tahot vetoavat tieteenvastaisesti näkemykseen, jonka mukaan puunkorjuuta rajoittamalla hiilidioksidia sitoutuisi enemmän. Totuus on täsmälleen päinvastainen. Mutta kuten vanha sananlasku toteaa: kun valhetta toistetaan tarpeeksi usein, tulee siitä lopulta totta. Itse haluan perustaa päätöksenteon tieteellisten argumenttien ja terveen järjen pohjalle.

Suomalainen turkiselinkeino on maailmalla eläinten hyvinvoinnin, laadun ja tuotteiden sertifioinnin edelläkävijä. Tätä toimialaa vastustetaan kuitenkin voimakkaasti Suomessa. Vaikka toimijoita on lukumääräisesti vähän, saavat ne merkittävää näkyvyyttä ja palstatilaa joukkotiedotusvälineissä. Nämä tahot eivät halua kertoa, että todellisuudessa turkisten käyttö lisääntyy maailmassa. Turkistuotannon totaalikielto Suomessa tarkoittaisi sitä, että tuotanto siirtyisi sellaisiin maihin, joissa eläinten hyvinvointiin ei kiinnitetä mitään huomioita. Turkisala on teollisuuden ala, josta meidän tulisi olla ylpeitä ja jonka kehittymistä itse haluan olla edistämässä.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Elävä maaseutu

Tie- ja muu infrastruktuuri ovat tärkein perusedellytys sille, että maaseutualueilla voidaan asua ja tehdä työtä. Nykyjärjestelmä, jossa teiden hoitosuunnitelmia ja kilpailutuksia tehdään keskitetysti, ei ole osoittautunut toimivaksi. Kun hoitoalueet ovat kasvaneet suuriksi, tarjouksia voivat antaa vain suuret palveluntuottajat ja tarjoajat rajoittuvat muutamiin suuryrityksiin. Niillä on puolestaan alihankkijoita, jotka tekevät varsinaisen työn. Iso yritys päättää, milloin ja miten alihankkijat saavat tehdä teiden hoito- ja kunnossapitotöitä. Tämän seurauksena teiden huolto on painunut vähimmäisvaatimusten tasolle tai paikoin jopa sen alapuolelle. Järjestelmä on rakennettava uudelleen, jotta valtio ja veronmaksajat saavat vastineen rahoilleen. Valtion soratien takana asuvana minulla on käytännön kokemusta huonosta tienpidosta. Maaseudulle elintärkeitä palveluita ovat myös koulut, päivähoito ja vanhustenhoito.

Yritykset ovat hyvinvointimme perusta. Suurin osa suomalaisista yrityksistä on pieniä tai keskisuuria. Monet niistä toimivat maaseudulla. Suomessa halutaan kuitenkin rajoittaa ja hallita kaikkea, mitä täällä tehdään. Tämä ei kuitenkaan edistä yhteiskunnallista kehitystä. Kaikkea mitä ei sallita, ei voida kieltää. Iskulauseeni on: Enemmän mahdollisuuksia - vähemmän rajoituksia! Esimerkiksi yrityksille haluan saada mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. Tervettä järkeä ja vähemmän holhousta! Näiden puolesta haluan tehdä työtä.

Susi on saalistaja, joka on palannut Länsi-Suomeen oltuaan poissa alueelta lähes 150 vuotta. Susien suojelu nykylainsäädännöllä on käsittämätöntä. Susi on paremmin suojeltu kuin ihmiset yhteiskunnassamme. On olemassa syitä, miksi ihmiset hävittivät suden 1800-luvun lopulla. Hävittämistä ei tehty huvin vuoksi, vaan siksi, että jo esivanhempamme tiesivät suden olevan ihmiselle vaaraksi. Ihmisten turvallisuuden on oltava tärkeämpää kuin sellaisen eläimen suojelu, joka ei ole vaarassa hävitä. Olin aloitteentekijänä Vaasan mielenosoitukselle viime vuoden 11. kesäkuuta, ja haluan jatkaa työtä sen varmistamiseksi, että ihmisten turvallisuus on tärkeämpää kuin suden suojelu.

Suomen hyvinvointia alettiin rakentaa vuosien 1939-1944 sotien jälkeen. Sota-ajan lapset sekä sodanjälkeisenä aikana syntyneet sukupolvet ovat nykyään eläkeläisiä. Maamme hyvinvoinnin perustan rakentaneilla sukupolvilla on myös useimmin pienimmät eläkkeet. Maaseudun naiset ovat suuri eläkeläisryhmä, joilla ei ole koskaan ollut mahdollisuutta omaan ammattiin ja palkkatyöhön, joten heille ei näin ollen ole myöskään kertynyt työeläkettä. He ovat rakentaneet maan, jossa me voimme elää tänään paremmin. Kun lähdemme tekemään muutoksia eläkejärjestelmiin, etusijalle on asetettava nämä pienimpien eläkkeiden saajat.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Ilmasto ja ympäristö

Suomen toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on perustuttava tosiasioihin, ei mielipiteisiin. Syy hiilidioksidin lisääntymiseen ilmakehässä on fossiilisten polttoaineiden käytössä. Tiedotusvälineissä on kuitenkin nostettu syiksi aivan muita asioita, kuten lihan kulutus. Julkisuuteen on noussut myös uusia sanoja, kuten ilmastoahdistus. Meidän tulee suojella ympäristöämme, ja tehdä se tieteellisiin todisteisiin ja maalaisjärkeen perustuen. Vihreät elinkeinot eivät ole syy vaan ratkaisu ilmasto-ongelmiin. Maa- ja metsätalous ovat ainoita hiilidioksidia sitovia elinkeinoja. Ne tuottavat myös uusia ratkaisuja, kuten biokaasu autojen polttoaineena ja puun käytön lisääminen rakennusmateriaalina, joka sitoo hiilidioksidia pitkälle ajalle. Julkisessa keskustelussa kuulee usein puhuttavan ikään kuin metsät olisivat yhteistä omaisuutta. Omistaminen on vapaan ja demokraattisen yhteiskunnan perusoikeus. Ihminen pitää huolta siitä minkä omistaa. Tämän todistaa esimerkiksi Suomen metsien puun määrän valtava kasvu, jota ei olisi koskaan tapahtunut ilman yksityistä omistusta. Meidän ei pidä millään tavoin väheksyä ympäristökysymyksiä, mutta joskus on vain parempi asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiinsa.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Yhdessä enemmän

RKP:n eduskuntavaaliohjelma 2019

Tutustu