Näytä video
54

Snellman Hans

"Seutukuntien ääni eduskunnassa. Kokenut, osaava, määrätietoinen ja päättäväinen ehdokas kristillisellä arvopohjalla. Hasse on varma ja turvallinen valinta. Enemmän minusta ja vaaliohjelmastani politiikko facebook-sivullani "

Olen syntynyt Pedersöressä, Ala-Ähtävällä, 7 sisaruksen perheessä, kristillisten arvojen sävyttämässä kodissa. Vuodesta 1978 olen asunut Kokkolassa, Öjassa. Olen naimisissa Bodilin kanssa, meillä on 3 lasta ja 8 lastenlasta. Ammatiltani olen poliisipäällystöä, ylikomisario ja Pohjanmaan poliisilaitoksen lupapalveluyksikön johtaja.
Olen työskennellyt poliisissa 40 vuotta. Viimeisen 29 vuoden aikana olen toiminut erilaisissa päällystö- ja johtajatehtävissä, joista 10 vuotta apulaispoliisipäällikkönä. Toiminta-alueena on koko Pohjanmaan poliisilaitoksen alue, Kristiinankaupungista Kokkolaan.

Olen suorittanut poliisipäällystön tutkinnon Poliisin ammattikorkeakoulussa ja hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa

Olen sosiaalinen ja minulla on kyky kuunnella. Uskallan sanoa sekä kyllä että ei ja uskallan seistä mielipiteitteni takana. Olen määrätietoinen, luova, huolehtivainen ja yhteistyöhaluinen.

Olen ehdokas jolla on vankka kokemus erilaisista hallinnon alueista ja luottamustehtävistä, kuten (42 v) valtion hallinnossa, 34 v kunnan luottamustehtävissä, 9 kautta Kokkolan kaupunginvaltuustossa ja myös hallituksessa ja monissa kaupungin lautakunnissa. Olen ollut useampia kausia Kiurun päättävissä elimissä, K-P:n maakuntavaltuustossa, Soiten valtuustossa ja sen ruotsinkielisen osaston puheenjohtajana. Sen lisäksi olen ollut monta kautta Söfukin ja Centria ammattikorkeakoulun hallituksessa. Minulla on (23 v) kokemus kirkollisista luottamustehtävistä, 3 kautta Porvoon hiippakuntavaltuuston jäsenenä ja useita kausia Kokkolan yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtajana. Olen myös ollut useita kausia Folktingetin valtuutettuna, sen hallituksen jäsenenä ja parhaillaan hallintovaliokunnan jäsenenä.

Olen vastuuntuntoinen henkilö ja olen suuresti kiinnostunut yhteiskunnan asioista ja poliittisesta päätöksenteosta. Näilla kokemuksilla ja ominaisuuksilla asetun nöyrästi ehdokkaaksenne tulevissa eduskuntavaaleissa.

Perhe ja huvilaelämä ovat tietysti tärkeimmät asiat elämässä. Asumme huvilalla 3-4 kk ajan toukokuusta syyskuuhun saakka. Olen käytännönläheinen ihminen, askartelen aika paljon ja omistaudun käytännön tehtäville. Tykkään tehdä kädelläkin töitä. On kiva nähdä tuloksia omilla käsillä tehdyistä töistä. Kyseiset käytännön työ on hyvä rentoutumistapa hallinnon ja päätöksenteon arjessa.

Arvoja ovat monenlaisia. Minulle tärkeitä arvoja ovat mm; oikeudenmukaisuus, avoimuus, rehellisyys ja nöyryys, usko ja laupeus, suvaitsevaisuus, ihmisten hyvyyteen uskominen, toisten hyväksyminen, Iloitseminen toisten puolesta, ystävyyssuhteiden vaaliminen, anteeksi antaminen, kiittäminen, itsestä huolehtiminen

Nimi: Snellman Hans
Syntymävuosi: 1955
Vaalipiiri: Vaasan vaalipiiri
Kotipaikka: Kokkola
Titteli: Lupapalveluyksikön johtaja, ylikomisario
Sähköposti: hans.snellman@anvianet.fi
Puhelinnumero: 0503494638
www: https://www.hanssnellman.home.blog

Vaaliteemat

Työ ja yrittäjyys

Menestyksellinen työ- ja elinkeinopolitiikka taloudellisine kasvuineen ja korkeine työllisyyksineen edellyttää vastuullista, kestävää ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Ainoastaan kestävä kasvu ja korkea työllisyys voi taata hyvinvointiyhteiskuntamme sekä nyt että pitkällä tähtäimellä. Tavoitteena on työllisyysasteen 75 % ylitys. Uusia työpaikkoja syntyy tällä hetkellä ainoastaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Lainsäädännön on yritystoiminnan vaikeuttamisen sijasta tuettava yrittämistä.
Verotuksen pitäisi toisaalta kannustaa yrittäjyyteen ja työntekoon. Tulovero on pidettävä sellaisella tasolla että se kannustaa työntekoon ja yhteisövero niin ikään on pidettävä sellaisella tasolla että se edistää yrittäjyyttä. Perheyrittäjyyteen on kannustettava luopumalla perintö- ja lahjaveroista sukupolvenvaihdoksissa.
Tulevaisuuden työvoiman puutteeseen voidaan ja pitääkin puuttua ryhtymällä toimenpiteisiin perhepoliittisilla päätöksillä ja toimenpiteillä, jotka antavat nuorille lapsiperheille mahdollisuudet hankkia lisää lapsia. Tämä ei kuitenkaan yksinomaan riitä, vaan se edellyttää myös työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Ammattitaitoista työvoimaa tarvitaan erityisesti kaupan, elinkeinon, maaviljelyn, teollisuuden ja sairaanhoidon piireissä. Suomessa ammattikoulutuksen tai korkeakoulusivistyksen suorittaneille maahanmuuttajille, on viipymättä myönnettävä työ- ja oleskelulupa edellytysten niiden myöntämiselle muutoin täyttyessä. Tämä täyttäisi osittain tiettyjen sektoreiden työvoimatarpeen.
Konkreettisena toimenpiteenä työllisyyden parantamiseksi ja työvoimapulan vähentämiseksi on yhteistyön tehostaminen työnantajien, yksityisten työvoimatoimistojen ja Työ- ja elinkeinotoimistojen välillä, jotta avoimet virat ja työnhakijat paremmin kohtaisivat toisensa. TE-toimistoille suunnattuja varoja työttömien työllistämistuille olisi kehitettävä pitkäjännitteisemmällä tavalla. Tällä hetkellä sovelletut säännöt eivät ole hyödyttäneet työnantajia eivätkä myöskään työllistämistuilla palkattuja henkilöitä sellaisella tehokkaalla tavalla minkä niiden tarkoitus oli, koska henkilöiden työsuhteet ovat mainituilla tuilla kestäneet ainoastaan kuusi kuukautta, jonka jälkeen henkilö on vaihtunut uuteen henkilöön. Suoralla 2-3 vuoden työnantajalle maksettavalla tuella, mainittu henkilö voitaisiin useimmiten työllistää, ja hän voisi saada vakituisen paikan, kun henkilöstösuhde muuttuu ja työnantaja on nähnyt, että henkilön ominaisuuksia ja osaamista tarvitaan. Valtiovalta voisi siten vähentää työllisyyttä ja työttömyyskorvauksien maksamista.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Hyvinvoiva kansa

Hyvinvointi varmistetaan laadukkaalla koulutuksella kaikilla tasoilla, turvatulla toimeentulolla lapsiperheille, eläkeläisille ja vähävaraisille, tehokkailla ennaltaehkäisevällä toimenpiteillä ja laadukkaalla yksilöläheisellä, sosiaal- terveys- ja sairaanhoidolla sekä asiakaskeskeisellä vanhustenhuololla.

Hyvinvoiva kansa ja hyvinvointi ovat riippuvaisia monista eri seikoista yhteiskunnassa. Edellä mainitun työn ja turvatun toimentulon yrittämisen lisäksi myös koulutus, terveydenhuolto, kulttuuri ja urheilu sekä hyvin laajennettu infrastruktuuri ovat sellaisia alueita, jotka käsi kädessä luovat edellytyksiä hyvinvoinnille sekä henkilö- että yhteiskunnallisella tasolla.
Hyvinvoinnin yksi tukipilari koostuu turvatusta koulutuksesta joka tasolla, varhaiskasvatuksesta peruskouluun, ammattikoulutuksesta korkeakoulukoulutukseen. Maahanmuuttajien koulutus on yhtenäistävä kaikilla mainituilla opintopoluilla mahdollisimman tehokkaasti, jotta saadaan luotua parhaimmat edellytykset nopeaan ja tehokkaaseen kotouttamiseen suomalaiseen yhteiskuntaan.
Yrittäjyys ja työnteko, opinnot ja ammattipätevyys synnyttävät työpaikkoja, palkkaa ja verotuloja. Nämä taas turvaavat ja luovat edellytyksiä hyvinvoinnille meille kaikille ja turvaavat toimeentulon ja elannon ei ainoastaan lapsiperheille vaan myös eläkeläisille ja vähävaraisille.
Saavutettua hyvinvointia pitää huoltaa ja hoitaa. Tämä tapahtuu tehokkailla ennaltaehkäisevillä panoksilla ja laadullisesti ihmisläheisellä sosiaali- ja terveyshuollolla sekä asiakaskeskitetyllä vanhusten hoidolla. Ajan vaatimus vanhusten hoidolle vaatii uusajattelua. Mielestäni tätä pystyy kilpailuttamaan siltä osin kuin se onnistuu vaarantamatta yksilön oikeutta laadulliseen hoitoon. Kilpailuttamisen pitää perustua perusteelliseen selvitykseen ja taloudellisten näkökulmien analyysiin sekä laadullisiin tuloksiin yksilötasolla. Julkisen ja yksityisen hoidon välillä syntyneen kilpailun dynamiikan tulee edistämään kehitystä. Terve vuorovaikutus julkisen ja yksityisen sektorin välillä ajaa kehitystä eteenpäin. Tämä edellyttää kuitenkin dynaamisen ja demokraattisen yhteiskunnan sekä tarkoituksenmukaisen lainsäädännön. Hankintojen ja kilpailuttamisen on oltava oikeudenmukaista ja niiden tulee ottaa huomioon paikalliset toimijat, joilla on olemassa olevia kiinteistöjä ja ovat ankkuroituneet alueelliseen yhteisöön.
Meidän tulee puolustaa pohjoista hyvinvointiyhteiskuntaamme sekä kaikkien oikeutta samankaltaisiin mahdollisuuksiin. Meidän pitää panostaa koulutukseen, tasa-arvoiseen hoitoon ja huolenpitoon sekä kannustavaan sosiaaliturvaan joka takaa kaikille kohtuullisen toimeentulon.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Sosiaaliturva ja turvallisuus

Taataan yksilön turvallisuutta ja perusoikeuksia, kielellisiä palveluita ja maan turvallisuutta .

Suomen hyvinvointi- ja oikeusvaltion on pystyttävä takaamaan yksilölle ja kansalaisille turvallisuutta, perusoikeuksia, kielellisiä palveluja ja maan turvallisuutta. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tehostamisella viranomaisten, organisaatioiden ja eri toimijoiden taholta pystytään yhteiskunnan eri sektoreilla olennaisesti minimoimaan ja jopa ehkäisemään syrjäytymistä ja jopa ulkopuolisuutta. Tämän seurauksena pystytään olennaisiin säästöihin mm. sosiaali- ja terveyden huollossa. Rajaamalla alkoholijuomien ja huumausaineiden saatavuutta pystyttäisiin vähentämään yksilöllisiä haittavaikutuksia yksilön terveydelle.
Taattu turvallisuus tarkoittaa myös sitä, että niin palolaitokselle kuin poliisilaitokselle turvataan resursseja niin, että he ovat tasapuolisesti saatavilla koko maassa ja että heidän tehtäviään pystytään hoitamaan asianmukaisesti. Niin ikään myös syyttäjänviraston ja tuomioistuinlaitoksen resursseja on turvattava. Koko ennaltaehkäisevä työ sekä yhteistyö eri viranomaisten välillä pitäisi tehostaa niin, että kaikki turvallisuutta koskevat asiat, kuten esim. törkeät ihmisen henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset voitaisiin ehkäistä ja vahingolliset vaikutukset vähentää sekä pyrkiä asioiden mahdollisimman nopeaan käsittelyyn.
Näissä ja myös muissa palvelua tarjoavissa viranomaisissa kasvotusten tapahtuva asiakaspalvelu pitäisi voida turvata.
Luonnollinen osa yksilön turvallisuutta on että yksilön perusluonteinen vapaus- ja oikeudet otetaan huomioon julkisessa hallinnossa ja palvelualueissa. Tähän kuuluu myös kielellinen palvelu.
Jotta voimme turvata kansalaisten perustuslainmukaisia oikeuksia nyt ja tulevaisuudessa koskien kieliä, kulttuuria ja identiteettiä, on kertakaikkisen välttämätöntä tavoitella sitä, että myös tulevaisuudessa olisi hallintoja, missä ruotsinkieli on hallintokielenä. Kun eri julkisissa hallintoalueissa tapahtuu rakenteellisia muutoksia, pitää valmistelussa ja päätöksenteossa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kielelliset palvelut eri sektoreilla toimivat kaikin puolin tasavertaisesti sekä ruotsinkielisille että suomenkielisille asukkaille.
Ikääntyviä ihmisiä on rohkaistava ja heille on annettava neuvoja ja tukea tavalla joka antaa heille mahdollisuuden kehittyä ikääntyessään. Tämä on tehtävä tavalla joka saa heidät tuntemaan itsensä turvalliseksi ja joka tekee mahdolliseksi asua kotona mahdollisimman pitkään. Vanhustenhoidon, kotihoidon ja kotisairaanhoidon hyvää tasoa on turvattava. Takuu-eläkkeen on oltava sitä luokkaa, että se turvaa kohtuullisen toimeentulon myös ikääntyville ihmisille.
Turvallisuus isommasta näkökulmasta katsottuna merkitsee, että Suomi kansakuntana tehostaa pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä ja toimii aktiivisena toimijana kansainvälisellä areenalla. Pohjoismaisella, eurooppalaisella, Atlantin ylittävällä ja globaalisella tasolla olemme vahvempia ja menestyksellisempiä kuin mikä tahansa yksittäinen maa.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Yhdessä enemmän

RKP:n eduskuntavaaliohjelma 2019

Tutustu